Mikkelin valokuvakeskus sijaitsee kulttuurihistoriallisessa rakennuksessa kävelymatkan päässä Mikkelin torilta.

Monipuolinen taidekeskus
Mikkelin valokuvakeskus on alueellinen taidekeskus, joka sijaitsee kauniissa suojelurakennuksessa Mikkelin yliopistokampuksella, keskustan läheisyydessä. Mikkelin valokuvakeskus järjestää näyttelyitä, koulutusta, tekee korkeatasoisia julkaisuja, sekä valokuvaan, taiteeseen ja kuvalliseen viestintään liittyvää tutkimusta.  
Mikkelin valokuvakeskus on monipuolinen taidekeskus, joka toimii valokuvataiteen ja visuaalisen kulttuurin asiantuntijana Etelä-Savossa ja valtakunnallisesti.

Mikkeli - Kaupunki muutoksessa -kirja toukokuussa 2015!

Mikkeli - Kaupunki muutoksessa -kirjan kansiluonnos.

Mikkelin valokuvakeskus aloitti erittäin laajan Muuttuva Mikkeli -hankkeen syksyllä 2009.

Hanke on nyt vaihtanut nimensä. Suurimpana syynä oli, että Erkki Kuujon vuonna 1988 tekemä Muuttuvaa Mikkeliä -kirja olisi voinut tuottaa vähän sekaannusta.

Hanke on valokuvakeskuksen aloittama, mutta vuonna 2011 yhteistyökumppaniksi tuli Mikkelin kaupunki. Kirja on yhteisjulkaisu.

Näillä näkymin Mikkeli - Kaupunki muutoksessa -kirja ilmestyy toukokuun lopulla. Samoin laaja valokuvanäyttely keskuksella.Kirjan toimitustyö on kiivaassa käynnissä.

Uusia kuvia ja lyhyitä tekstejä otetaan vielä vastaan pari viikkoa. Vielä ehtii!

NÄYTTELYT NYT!

25.2.-27.3.2015

Jukka Laitinen | Skulaa tai delaa!

Elettiin kevättä 1979. Tuomari Nurmio ja Orpojen tuki -yhtyeen ensimmäinen hitti Valo yössä alkoi soida radiossa. Nasaalilla äänellä laulettu kappale jäi heti soimaan päähäni. Mitä useammin sen kuulin, sitä vaikeampi siitä oli päästää irti. 

Tekijät eivät oikein uskoneet lauluun, koska se oli laitettu Nurmion ensisinglen B-puolelle. Siitä tuli kuitenkin suuri hitti, pysyen Suomen singlelistan ykkösenä kolme kuukautta. Levyn A-puolella ollutKurja matkamies maan koettiin aikanaan rienaukseksi, joten sen soittoa vältettiin radiossa.

Suhteeni Nurmion musiikkiin on jatkunut tähän päivään asti. Tuomari, rockmusiikki yleensä ja valokuvaus ovat kulkeneet yhtä matkaa koko ajan. 

Näyttelyssäni on kuvia yli kolmenkymmenen vuoden ajalta. Ensimmäiset ovat Tuomari Nurmion ja Viidennen kolonnan keikalta Mikkelin kirjastossa 1980.

Ensimmäisen Tuuliajolla-kiertueen taltioin 1981 Mikkelin Urheilupuistossa, ja vuonna 1984 Nurmion Meatballs sekä englantilainen Uriah Heep esiintyivät Mikkelin raviradalla. Viimeisimmät kuvani ovat Tuomari Nurmio ja Hunajaluut -yhtyeen juhlakiertueelta Kongressi- ja konserttitalo Mikaelista vuodelta 2009.


Jukka Laitinen (s. 1957, Mikkeli) on valokuvaajana itseoppinut. Laitinen on ammatiltaan urheilutoimittaja. Työssään hän on toiminut myös lehtikuvaajana.

Lehtimiehenä Laitinen aloitti Savon Sanomissa. Vuodesta 1985 hän on ollut sanomalehti Länsi-Savon palveluksessa.

Laitinen on osallistunut useisiin yhteisnäyttelyihin. Skulaa tai delaa! on hänen ensimmäinen yksityisnäyttelynsä. Laitinen asuu ja työskentelee Mikkelissä.

Lauri Nykopp | Viimeinen koskematon

Vuosi oli 2001. Neljä viikkoa jäätiköllä, Grönlannin korkeimpien vuorten välissä. Perusleiristä mieleni vangitsi Grönlannin seitsemänneksi korkein vuori, joka on kartoissa yhä vailla nimeä. 

Arktisen alueen korkeimmalle, Gunnbjörns Feldftille (3.694 m) opastin ensimmäiset grönlantilaiset. Ja kolmanneksi korkeimmalle Domelle tein ensimmäisen soolonousun.

Tein myös kaksi yritystä tuolle maagiselle lumipyramidille. Opin, että sinne ja takaisin ei pääse hengissä. Ei varmasti. 

Vuori on edelleen nimeämätön, Unclimbed. Siksi se on minulle koskemattomuuden symboli. Viimeisiä paikkoja maapallolla, jossa kukaan elävä ei ole vielä ollut. Eikä pidä ollakaan.


Lauri Nykopp (s. 1957, Helsinki) on monialainen taiteilija, joka tunnetaan nykymusiikista, performansseista, kirjoituksista, maalauksista tai valokuvista. Koulutukseltaan Nykopp on ekonomi ja eräopas.

Nykoppin taiteellisen työn punainen lanka on ollut pyrkimys Olennaiseen. Ihmisen havainto maailmasta, ja maailman käsittäminen ja selittäminen. Riisumalla pois kaikki turha sekä vanhat asenteet, yrittäen samalla ymmärtää ihmismielen rajoitukset. "Tänään tiedämme enemmän kuin eilen."

Lauri Nykopp asuu ja työskentelee Puulaveden rannalla Hirvensalmella.