Tervetuloa vierailulle

Mikkelin valokuvakeskus on monipuolinen, valokuvataiteeseen erikoistunut taidekeskus ja museo, joka sijaitsee kauniissa suojelurakennuksessa lyhyen kävelymatkan päässä torilta. Keskuksella on viisi galleriatilaa: Galleriat I-III, Aulagalleria ja Sali. Keskus kuuluu Suomen Museoliittoon.

Aukioloajat

Ti-pe klo 11-17
La klo 11-15
Su-ma suljettu

Liikuntaesteetön pääsy.
Esteetön hissi.

Suljettu juhlapyhinä.

Yhteystiedot

Mikkelin valokuvakeskus
Puistokatu 3
50100 Mikkeli
Puh. 045 1494866
info@mikkelinvalokuvakeskus.fi

Pääsymaksut

Pääsymaksu: 6 €
Opiskelijat, eläkeläiset, työttömät, asevelvolliset: 3 €
Maksuton pääsy: alle 18-vuotiaat, tiedotusvälineet pressikortilla, Suomen Taiteilijaseuran ja keskuksen jäsenet, opiskelija- ja koululaisryhmät opettajan johdolla

Meillä käy Museokortti ja Smartum-kulttuuriseteli.

Turvallisesti museoon

Yleisömme turvallisuus on Mikkelin valokuvakeskukselle tärkeää.
Keskuksella on yleisölle käsihygieniapisteet ja asiakaspalvelupisteessä on pleksi.

Mikkelin valokuvakeskus noudattaa laajoja turvavälejä galleriatiloissa, joiden suuruus on yhteensä 190 neliötä yhdessä kerroksessa.

TULEVAT NÄYTTELYMME
19.11.–19.12.2020

ILMASTOMME - Our Climate
Tiina Itkonen, Mitro Kontturi, Tuula Närhinen, Perttu Saksa, Pekka Turunen

Historiallinen Mikkeli / Erkki Kakkosen kaupunkikuvia

Rakennamme parhaillaan seuraavaa, ilmastoaiheista näyttelyä, jossa tulee olemaan esillä Tiina Itkosen, Mitro Kontturin, Tuula Närhisen, Perttu Saksan ja Pekka Turusen teoksia. Näyttely avautuu yleisölle torstaina 19.11.2020.


ILMASTOMME – Our Climate

Tiina Itkonen: Iceberg Gallery 2, 2006

Tiina Itkonen
Melting Away

Ilmasto lämpenee arktisilla alueilla voimakkaammin kuin maapallolla keskimäärin ja lämpötila nousee siellä jopa kaksi kertaa nopeammin kuin muilla alueilla. Meren pysyvä jääpeite on häviämässä jo parin vuosikymmenen aikana. Sulaminen uhkaa koko arktisen alueen luontoa ja vaikuttaa ilmastoon ja ekosysteemeihin kaikkialla maapallolla.

Nyt esillä olevat Itkosen kuvat liittyvät useisiin, vuosina 2002–2010 Grönlannissa kuvattuihin sarjoihin.


Tiina Itkonen (s. 1968, Helsinki) on kuvannut Grönlannissa jo yli 25 vuoden ajan. Hän on matkustanut yli 1.500 kilometriä Grönlannin länsirannikkoa pitkin koiravaljakolla, avoveneellä, purjeveneellä, helikopterilla, pienellä lentokoneella, rahtilaivalla ja öljytankkerilla. Itkonen on kuvannut maailman pohjoisimman kansan inuiittien elämää, jäävuoria ja panoraamamaisemia. Parhaillaan Itkonen kuvaa ilmastonmuutoksen vaikutuksia alkuperäiskansan elämään yhdessä amerikkalaisen tutkijan kanssa.

Itkosen teoksia on nähty lukuisissa näyttelyissä Suomessa ja ulkomailla. Valokuvakirja Inughuit julkaistiin vuonna 2004 ja Avannaa, valokuvakirja Grönlannin maisemista julkaistiin vuonna 2015.

Mitro Kontturi: valaisin sarjasta Romulus, 2017

Mitro Kontturi
Romulus

Romulus on yhteisnimi romumetallista tehdyille valaisimille, joita Mitro Kontturi on tehnyt vuodesta 2017 lähtien noin 70 kappaletta.

Mitro Kontturi (s. 1963, Helsinki) on valokuvataiteilija, joka on valmistunut taiteen maisteriksi Suomen Kuvataideakatemian tila-aikataiteen linjalta vuonna 2003. Kontturin tuotanto on pääosin valokuvia. Kontturi asuu ja työskentelee Mikkelissä.

Tuula Närhinen: Muovimuotoilua Itämerestä, 2013


Tuula Närhinen
Muovimuotoilua Itämerestä - Baltic Sea Plastique (2013)

Muovimuotoilua Itämerestä sisältää yhdeksän rannoille ajautuneesta muovijätteestä koostettua "merieliötä".

Teokseen kuuluu myös lyhyitä videopätkiä, joissa muovieliöt nähdään uiskentelemassa Helsingin edustalla Harakan saaren rantavesissä. Meressä ne ottavat kontaktia leviin, kalanpoikasiin sekä veden virtauksiin. Muovipussimeduusa leyhyttelee läpinäkyvää uimakelloansa, pinkki merihevonen tanssii aaltojen tahdissa, ja muoviputkesta muotoiltu rausku leyhyttelee laiskasti sinisiä eviään.

Synteettinen aine sopeutuu ympäristöönsä kauhistuttavalla tavalla: muovi toimii kirjaimellisesti kuin kala vedessä.


Tuula Närhinen (s. 1967, Helsinki) on monialaisesti työskentelevä kuvataiteilija, joka on tuotannossaan nostanut esiin ekologisia kysymyksiä.

Närhisen installaatiot kytkeytyvät luontoon ja luonnonilmiöihin kuten esimerkiksi tuuleen, sateeseen ja pakkaseen tai meriluonnon ympäristöongelmiin. Teosten keskiössä on kuvaamisen prosessi: taiteilija, luonto sekä kuvausvälineet toimivat yhdessä ja muuntavat luonnonilmiöt näkyviksi jäljiksi. Usein luonto itse ottaa taiteilijan roolin: puut piirtävät tai meri kirjoittaa.

Närhinen on valmistunut kuvataiteen tohtoriksi Taideyliopiston Kuvataideakatemiasta ja suorittanut arkkitehdin tutkinnon Teknillisessä korkeakoulussa.

Perttu Saksa: Map of Essence, 2018


Perttu Saksa
Dark Atlas (2018)

Teokseni pohtivat suhdettamme energiaan ja sen merkitystä ihmisille. Teokset ovat tulosta useamman vuoden työskentelystä, jonka aikana tein pitkiä kuvausmatkoja Beninin ja Togon alueella. Kiinnostuin tienvarsien bensakojuista, joissa myytiin monikansallisilta yhtiöiltä varastetusta öljystä tislattua huonolaatuista bensaa, eräänlaista piraattituotetta.

Aiheen konkreettisuus kiinnosti. Ei niinkään Länsi-Afrikassa tapahtuva bensakauppa, vaan öljy ja energia yhteiskunnan rakenteellisena osana ja sen paikallistuminen fyysisenä elementtinä, ihmisen tasolla.

Läpivalaisin bensakanistereita ja annoin valon siivilöityä astioita peittävän mutakuoren ja sakkaisen bensiinin läpi. Läpivalaistut bensa-astiat muistuttivat lapsuudesta tuttua karttapallovaloa. Muistan kuljettaneeni sormea pitkin etäisiä rantaviivoja, vailla mielikuvaa tuntemattomista paikoista tai niiden asukkaista. Nimesin kuvat kartoiksi - Maps of Essence. (Bensa on ranskaksi essence.)

Perttu Saksa (s. 1977) on palkittu valokuva- ja videotaiteilija. Hänen teoksiaan on ollut esillä lukuisissa gallerioissa ja museoissa ympäri Eurooppaa. Saksan teoksia on useassa julkisessa kokoelmassa. Parhaillaan Saksan töitä on esillä yksityisnäyttelyssä Helsingin Taidemuseossa, ja hän tekee Essence -sarjan teoksista kirjaa, joka ilmestyy 2021 saksalaisen taidekustantaja Kehrerin julkaisemana.

Pekka Turunen: Kaliningrad, 2009


Pekka Turunen
Kun sota on ohi

Valokuvataiteilija Pekka Turusen kuvat tutkivat entisen Neuvostoliiton sotilastukikohtia Itämeren ympäristössä sekä niiden liepeille syntynyttä uutta elämää.

Teos kuljettaa lukijan läpi kylmän sodan ilmapiirin, tuoden esiin silloin vallinneen pelon ja väkivallan merkit. Rapistuneet, luonnon valtaamat sotilastukikohdat ovat valokuvaajalle kuin muinainen tuhoutunut sivilisaatio, jonka raunioiden tulevaisuudesta vallitsee edelleen epätietoisuus.

Ovatko nämä paikat myös vertauskuvia tämän hetken yhteiskunnista, jotka täytyisi ajatella ja rakentaa kokonaan uudelleen?

Pekka Turunen (s. 1958, Joensuu) on Taideteollisesta korkeakoulusta valmistunut kemiönsaarelainen valokuvataiteilija. Hänen teoksiaan on nähty lukuisissa yksityis- ja ryhmänäyttelyissä Suomessa ja ulkomailla. Turusen teoksissa on ominaista suomalaisen elämäntavan ja ympäristön tilan kuvaaminen.


Aikaisemmat näyttelyt 14.10.-7.11.2020

SALI
Kaisu Häkkänen
Metsän ääri

Kaisu Häkkäsen teossarja Metsän ääri kertoo lähimetsästä hakkuuaukkojen välissä.

Häkkänen käyttää kuvaamiseen neulanreikäkameraa, jolla kuvatesssa valotusaika on aina pitkä, minuuteista tunteihin.

Poluttomasta, katuvalojen reunasta alkavasta lähimetsästä tekee kiinnostavan siihen liittyvä pimeän pelko ja eksymisen tematiikka. Eksymiseen liittyy vahva filosofinen lataus - se on epätietoisuutta suunnasta ja päämäärästä, olemista olassa ilman aikaa, paikkaa ja olemassaolon koordinaatteja.

Valoisassa hallitsemme metsän tiedoillamme, mutta pimeään projisoituu tajuntamme kätketyimmät osa-alueet. Valot ja navigaattorit suojelevat meitä, mutta siitäkin huolimatta pimeästä on haittaa, niin kauan kuin se on tuntematon. Metsä ei siis hoida mielenterveyttämme ainoastaan auringon valon siivilöimin, sammaleisin aarniometsin, vaan myös kutsumalla meitä jatkuvasti peremmälle, katuvalojen ulottumattomiin.

Pitkästä valotusajasta johtuen, neulanreikäkamera esittää eräänlaisen optisen tiedostamattoman, koska valotusaika tuo näkymän esiin sellaisella tavalla tapahtumattomana, jota ihmisen oma aikakäsitys ei hahmota. Kuviin tulee häivähdys metsässä piilevistä voimista ja sen ikiaikaisesta olemassaolosta. Luonto on ollut olemassa jo kauan ennen meitä, ja toivottavasti vielä kauan meidän jälkeemme.

Kaisu Häkkänen (s.1974, Kuopio) opiskeli Alankomaissa, Academie Minerva
-korkeakoulussa BA-tutkinnon sekä suoritti kuvataiteen YAMK-tutkinnon
Saimaan ammattikorkeakoulussa. Häkkänen asuu pienessä kylässä, Saimaan
äärellä, lähellä Suomen ja Venäjän rajaa.

GALLERIA I
Päivi-Maria Jaatinen
Valoisan yön kosketus

Päivi-Maria Jaatinen: Omakuva puutarhassa, 2020

Päivi-Maria Jaatisen näyttely on syntynyt rakkaudesta puihin ja puutarhaan. Jaatinen on istuttanut, kasvattanut, hoitanut ja huoltanut puutarhaansa yli 20 vuotta. Laajasta puutarhasta voi nykyisin löytää yli 40 erilaista puu- ja pensaslajiketta saarneista päärynäpuihin.

Kävelen usein pitkiäkin matkoja puutarhassa, havainnoiden säätä, valoa ja kasvillisuutta. Nautin ulkoilmasta, käsillä tekemisestä ja oman ruuan kasvattamisesta. Puiden istutus ja hoitaminen on ollut myös käytännön ekologista elämää.

Päivi-Maria Jaatinen on toiminut Mikkelin valokuvakeskuksella 1990-luvun alusta lähtien. Näyttely juhlistaa myös Jaatisen merkkipäivävuotta.

Päivi-Maria Jaatinen (s.1970, Mikkeli) on koulutukseltaan filosofian tohtori, filosofian maisteri kahdessa pääaineessa: englanti ja taidehistoria, aineenopettaja sekä kuvallisen viestinnän ja muotoilun medianomi AMK. Jaatinen asuu Mikkelissä, työskennellen englannin kielen ja kulttuurin opettajana, korkeakouluopettajana ja toiminnanjohtajana (toimivapaalla).

GALLERIA II
Olli Jaatinen
Kootut otokset I - Lapsuus

Olli Jaatinen: Ahti, 1969

Olli Jaatisen näyttelyn kuvat ovat vuosilta 1968-69, jolloin hän oli 8-vuotias.

Olimme muuttaneet Kantalan kylästä Pieksämäen kaupunkiin kaksi vuotta aiemmin. Äidilläni oli kaksisilmäinen pönttökamera Lubitel, jolla perheemme ikuisti vuosittain muutamia perhetapahtumia. Yleensä yksi kahdentoista kuvan filmirulla riitti koko vuodeksi. Kerran kesällä keksin, että voisin lainata kameraa. Salaa. Vein kameran Hiltusen valokuvaamoon, jossa sain siihen uuden filmin. Ja varmaan myös ohjeita, koska valotukset onnistuivat keskimäärin oikein hyvin.

Kuvasin ensin leikkikavereitani Kontiopuisto viitosen pihassa. Sitten siirryin sisätiloihin, kuvaten isäni ja siskoni. Pahasti alivalottuneita ruutuja, joista Hiltunen ei ollut edes yrittänyt tehdä vedoksia, mutta digitaalisesti olen nyt saanut kaivettua lähes läpikuultavista ruuduista ihmeen paljon sävyjä. En yritäkään sanoa, että nämä varhaiset kuvani olisivat millään tavalla "lapsineron" otoksia. Tarkoitukseni - kavereiden, perheenjäsenten ja serkkujen - tallentaminen tuli noilla kuvilla täytettyä.

Henkilöiden, tapahtumien ja ajan pysäyttäminen valokuviksi on yksi kiehtovimpia keksintöjä, mitä ihminen on saanut aikaiseksi. Siksi varmaan ryhdyin alalle.

Olli Jaatinen on toiminut Mikkelin valokuvakeskuksella perustamisesta lähtien. Näyttely juhlistaa myös Jaatisen merkkipäivävuotta.

Olli Jaatinen (s.1960, Haukivuori) on koulutukseltaan taiteen maisteri. Jaatinen asuu Mikkelissä, työskennellen keskuksen taiteellisena johtajana ja valokuvaajana.

GALLERIA III
Historiallinen Mikkeli -kokoelma
Erkki Kakkosen kaupunkikuvia

Historiallinen Mikkeli-kokoelma, Erkki Kakkosen ilmakuva.

Historiallinen Mikkeli -kokoelmat koostuvat mikkeliläisten valokuvaajien kuvista. Mikkelin valokuvakeskuksen kokoelmatyön tarkoituksena on tuoda esille valokuvin ilmaistua, yhteistä kulttuuriperintöämme.

Mikkelin valokuvakuvakeskuksen Historiallinen Mikkeli -kokoelmiin kuuluu Erkki Kakkosen (1925-2014) valokuvia. Sanomalehti Länsi-Savon pitkäaikainen valokuvaaja, toimittaja ja päätoimittaja Kakkonen aloitti valokuvaajana Mikkelin Sanomissa jo 1950-luvun alussa.

Kakkosesta tuli Länsi-Savon päätoimittaja vuonna 1976, jolloin valokuvaaminen jäi muille työntekijöille. Mikkelin valokuvakeskuksella esillä ovat pigmenttimustevedokset on kuvattu 1960-luvulla 6x6 -mustavalkofilmille.

Kakkosen negatiivit on skannattu ja printattu Mikkelin valokuvakeskuksella syksyllä 2020 artesaani Mikko Mäkeläisen toimesta. Kokoelmanäyttely esittelee Kakkosen kaupunkikuvia Mikkelin vanhasta keskustasta.

Videoinstallaatioon on koottu Kakkosen ilmakuvia Mikkelistä.

Mikkelin valokuvakeskus on saanut Erkki Kakkosen valokuvat kokoelmiinsa lahjoituksena Kakkosen perikunnalta.

Viisi galleriaa

Mikkelin valokuvakeskuksella on viisi, hienoa taidegalleriatilaa: Sali, Aulagalleria, Galleria I, Galleria II ja Galleria III, joissa järjestetään vaihtuvia ja korkeatasoisia valokuvanäyttelyitä. Keskuksen Aulassa on lisäksi yleisö- ja tietopalvelu sekä keskuksen julkaisujen kirjapuoti.

Mikkelin valokuvakeskuksella voit katsella rauhassa näyttelyitä, istahtaa ihailemaan teoksia tai kysyä neuvoa ja tietoja asiantuntevalta henkilöstökunnalta.

Mikkelin valokuvakeskus järjestää näyttelyitä, koulutusta, tekee korkeatasoisia julkaisuja, sekä valokuvaan, taiteeseen ja kuvalliseen viestintään liittyvää kehittämis- ja tutkimustoimintaa ympäri vuoden.

Keskus toimii valokuvataiteen sekä visuaalisen kulttuurin asiantuntijana niin Itä-Suomessa kuin myös valtakunnallisesti. Vuonna 1989 perustettu keskus on toiminut jo yli 30 vuotta. Mikkelin valokuvakeskus on Suomen Museoliiton jäsen.