MONIPUOLINEN VALOKUVAKESKUS

Mikkelin valokuvakeskus on monipuolinen taidekeskus, joka sijaitsee kauniissa suojelurakennuksessa Mikkelin yliopistokampuksella, keskustan läheisyydessä, osoitteessa Puistokatu 3. Mikkelin valokuvakeskus järjestää näyttelyitä, koulutusta, tapahtumia, tekee korkeatasoisia julkaisuja, sekä valokuvaan, taiteeseen ja kuvalliseen viestintään liittyvää kehittämistoimintaa ympäri vuoden. Olemme avoinna ti-pe klo 12-17, lauantaisin klo 11-14.

Mikkelin valokuvakeskuksella on neljä galleriatilaa, joissa pidetään taiteilijoiden vaihtuvia näyttelyitä. Lisäksi keskuksen aulassa on yleisö- ja tietopalvelu, pieni käsikirjasto, sekä keskuksen julkaisujen kirjapuoti. Voit katsella näyttelyitä, istahtaa ilman kiireitä tutustumaan käsikirjaston kirjoihimme tai kysyä neuvoa ja tietoja asiantuntevalta henkilöstöltä. Meillä on myös kaunis terassi sisäpihalla kesäisin.

Vuonna 1989 perustettu keskus on toiminut jo yli 28 vuotta, ollen yksi pisimpään toimineista valokuvakeskuksista Suomessa. Mikkelin valokuvakeskus palvelee kulttuurista ja taiteista kiinnostunutta yleisöä, matkailua, taiteilijoita ja oppilaitoksia. Meillä on myös kokoontumis- ja koulutustilat visuaalisten taiteiden työpajoille. Edistämme paikallista kulttuuria ja taidetoimintaa sekä järjestämme näyttelyitä taiteilijoilta eri puolilta Suomea mielenkiintoisista ja ajankohtaisista teemoista. Tuotamme taiteesta ja kulttuurista elämyksiä ja kokemuksia vuodesta toiseen.

Tiloissamme tehdään remonttia 16.-20.4. YES - Lukiot työelämään -hankkeen, Mikkelin lukion ja Mikkelin valokuvakeskuksen yhteistyöllä 23.-27.4. tiloissamme järjestetään lukiolaisille Communication Design -projektiviikko. Projektiviikon työkielenä on englanti ja opetuksesta vastaa FT Päivi-Maria Jaatinen.

Seuraavat näyttelyt avautuvat ke 2.5.2018 klo 18-20. Lämpimästi tervetuloa avajaisiin!

JENNI HAILIN PIMIÖPERFORMANSSI

Jenni Hailin näyttely oli kuin mustavalkoisten valokuvien laboratorio. Punaisen suojavalon valaisemilla seinillä oli kuvia, jotka Haili kehitti näkyviksi aina lauantaisin klo 12. Ohessa Jenni Hailin kuvaama ja editoima video lankalauantain esityksestä 31.3.2018.

AIKAISEMMAT NÄYTTELYT

Anna Niskanen - Tower Over
15.3.-14.4.2018

Anna Niskanen: Bend 2018

Tower Over on näkymä metsään ja maisemaan, tutkielma itsenäisyydestä ja luonnon kokemisesta. Valokuvamontaasit esittävät pirstaleisia, päälle hyökyviä luonnonvoimia ja ihmisen suhdetta ympäristöönsä.

Kuvamateriaali on kerätty luoteisessa Pohjois-Amerikassa sekä Hämeessä. Teokset on luotu perinteisillä valokuvan pimiömenetelmillä, mutta tosiasiassa valokuva on ensin purettu sen eri elementteihin ja sitten rakennettu takaisin yhdeksi työksi. Digitaalisista valokuvista koostetut kollaasit on tulostettu mustesuihkunegatiiveiksi ja valotettu luonnonvalossa syanotypioiksi silkille ja paperille.

Syanotypia eli sinikopiomenetelmä on rautapohjainen vedostusprosessi, jossa valoherkkä emulsio levitetään halutulle pinnalle ja valotetaan ultraviolettivalossa. Kemiallisen reaktion seurauksena syntyy preussinsininen vedos.

Anna Niskanen (s.1990, Helsinki) on Aalto-yliopistosta taiteen maisteriksi valmistunut helsinkiläinen valokuvataiteilija. Hän keskittyy työskentelyssään haastamaan valokuvan perinteiset määritelmät ja yhdistää luontevasti digitaalisia keinoja analogisiin menetelmiin. Töiden aiheet kumpuavat usein maisemista ja pohjautuvat matkoilla otettuihinvalokuviin.

Jenni Haili - Näkemisestä
15.3.-14.4.2018

Näkemisestä on valokuvaan pohjautuva installaatio, joka käsittelee näkemistä ja näkymistä yhteiskunnassa. Teoksen toteuttamiseksi valokuvataiteilija Jenni Haili on haastanut itsensä kohtaamaan ihmisiä, jotka tahallisesti tai tahattomasti ohitamme arjessa, varsinaisesti näkemättä heitä.

Installaatiossa Hailin ottamat kuvat ovat esillä aluksi valokuvan latentissa* muodossa, jolloin kuva on valotettu valokuvapaperille, mutta sitä ei ole vielä kehitetty näkyväksi. Jotta kuvainformaatio ei tuhoutuisi, on esitystila muutettu mustavalkoisten valokuvien vedostamisessa käytettävän pimiön kaltaiseksi. Katsoja saa kohdata kuvissa olevat henkilöt aluksi heidän omien sanojensa kautta.

Näyttelyn edetessä valokuvat kehitetään näkyviksi performansseissa: ke 14.3. klo 19, la 17.3. klo 12, la 24.3. klo 12, la 31.3. klo 12, la 7.4. klo 12. Tervetuloa seuraamaan analogisen valokuvan syntymisen taikaa!

* Latentti = jota ei voi havaita, piileväPerinteinen valokuva negatiivifilmistä vedostetaan siten, että filmi asetetaan suurennuskojeeseen. Siinä valo kulkee negatiivin lävitse valokuvapaperin pinnalle, johon muodostuu kuva. Valotus synnyttää valokuvapaperin sisältämään hopeaan latentin kuvan, joka ei sellaisenaan ole havaittava, mutta se saadaan näkyviin kehittämällä. Jotta kuva säilyisi ja olisi myös tarkasteltavissa valossa, se pitää vielä kiinnittää eli valokuvapaperista poistetaan valottumaton ja kehittymätön hopea.

Jenni Haili (s.1980, Kerava) on Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta valmistunut valokuvataiteilija. Hänen teoksiaan on nähty useissa yksityis- ja ryhmänäyttelyissä Suomessa ja ulkomailla. Haili työskentelee myös valokuvauksen tuntiopettajana ja työmestarina Taideyliopiston Kuvataideakatemiassa Helsingissä. Haili käyttää teoksissaan monia tekniikoita, kuitenkin pohjaten työnsä useasti valokuvaan. Keskeistä hänen tuotannossaan on piilottamisen ja esittämisen tematiikka.

Historiallinen Mikkeli - Saara Särkkä
15.3.-14.4.2018

Saara Särkkä: Sisko Särkkä Tuppuralan rantakallioilla 1960-luvun loppupuolella.

Aulan näyttelyissä käytetään hyväksi Mikkelin valokuvakeskuksen historiallisten valokuvien kokoelmia. Kokoelmat on koottu yleisöltä tulleina lahjoituksina. Aulan näyttelyt kuvaavat Mikkelin monipuolista kulttuuriperintöä vanhoin valokuvin, jotka on digitaalisoitu, entisöity ja tulostettu Mikkelin valokuvakeskuksella. Aulan näyttelyt tarjoavat yleisölle mahdollisuuden muistelutyölle ja avaavat nuoremmille kävijöille perspektiivejä Mikkelin historiaan.

Tällä kertaa esillä on valokuvaaja Saara Särkän (1925–2004, os. Nyberg) kuvia Mikkelin Tuppuralasta 1960-luvulta. Särkkä toimi valokuvaajana aluksi Oulasvirran kuvaamossa, sittemmin Mikkelin valokuvausliikkeessä. Toimeksiannot sisälsivät häitä, hautajaisia ja muita tapahtumia. Kun perheen lapsiluku kasvoi seitsemään, jäi Saara 60-luvulla kotiäidiksi. Nyt esillä olevat kuvat ovatkin hänen albumikuviaan.

Kuvatunnistusapua?

Kuvassa on kesäinen tilanne Pankajoen uimalasta mahdollisesti jo 1930-luvulta. Kuvaaja on tuntematon, eikä kuvassa esiintyvistä henkilöistä ole tietoa. Siksi pyydämme apua tunnistukseen. Kuva on nähtävissä valokuvakeskuksella isokokoisena vedoksena.

Hanna Koikkalainen – Lakkautettu kylä
8.2.-10.3.2018

Ikkuna, 2015 (Leppäsyrjä, Suistamo)

Lakkautettu kylä on soiva valokuvanäyttely, jossa käsitellään lähtemistä ja paikan jättämistä valokuvan ja musiikin keinoin.

Valokuvaaja Hanna Koikkalaisen ja muusikko Anne-Mari Kivimäen yhteistyössä tekemä näyttely kertoo lakkautetun Suistamon pitäjän tarinaa. Monitaiteellisen yhteistyön tuloksena syntyy polveileva kokonaisuus, joka pohtii runollisesti evakkoutta, sota-aikaa, kodin jättämistä ja nykytodellisuutta pienessä, venäläisessä kylässä. Näyttelyssä yhdistyvät vanhat ja uudet kuvat, evakkojen muistot, arkisto-otteet ja Suistamolta kerätyt luonnon elementit.

Siirtolaisuus sekä kotipaikan jättäminen on ja tulee aina olemaan ajankohtainen asia. Ehkä pystymme katsomaan nykyajan siirtolaisia toisin, kun muistamme oman historiamme.

Hanna Koikkalainen (s.1980, Imatra) on Aalto-yliopiston Taideteollisesta korkeakoulusta valmistunut valokuvaaja. Koikkalainen on kiinnostunut historiasta, tarinoista, muistoista sekä luonnosta.

Hanneriina Moisseinen - Kannas
8.2.-10.3.2018

Lehmiä evakoidaan sodan alussa.

Sarjakuvaoriginaaleista, arkistovalokuvista ja ääniraidasta koostuva näyttely Kannas on tosiasioihin perustuva, kuvitteellinen matka Karjalankannakselle, kesään 1944, jolloin Neuvostoliiton suurhyökkäys ajaa viimeisetkin ihmiset kodeistaan.

Näyttelyn ja sarjakuvateoksen yksi kantava teema on siviilien, erityisesti evakkojen sotakokemukset.
Sotasarjakuvalle epätyypillisesti Hanneriina Moisseisen teos kuvaa myös lehmien kohtaloita sodan jaloissa. Lehmiä kuvaamalla Moisseinen pohtii sodan aiheuttamaa kipua, sotasankaruutta, mutta myös sodan uhreja. Eläimet eivät puhu, mutta ne kokevat saman kuin ihmiset. Niiden kohtalot sodassa ovat jopa raadollisempia kuin ihmisten.


Hanneriina Moisseinen (s. 1978, Joensuu) on sarjakuvataiteilija ja taiteen maisteri, jonka teoksissa näkyy hänen taustansa kuvataiteilijana. Hänet on palkittu mm. Sarjakuvataiteen valtionpalkinnolla vuonna 2016 ja William Thuring -kuvataidepalkinnolla 2017. Moisseisen teoksia on ollut esillä taidegallerioissa ja museoissa yli viidessätoista eri maassa. Hän on julkaissut neljä sarjakuvateosta, uusimpina teokset Isä (2013) ja Kannas (2016).

Armas Häkkinen - Muistojemme Mikkeli
8.2.-9.3.2018

Pirttiniemen puisto, 1940-luku. Kuvassa on Mikkelin Keskussairaalan vanha osa, jonka jälkeen on rakennettu ns. uusi osa. Parhaillaan - puiston viimeisen vapaan osan paikalle - nousee uusi Perhetalo.

Armas Häkkinen (1901, Viipuri – 1973, Mikkeli) oli ammatiltaan putkityömies, mutta hän harjoitti sen ohessa valokuvaajan ammattia koko työikänsä ajan. Hän oli saanut valokuvaajan ja laborantin koulutuksen armeijassa 1921–22.

Häkkinen oli talvisodan alkaessa lähtenyt perheineen sotaa pakoon Viipurin Sorvalissa sijainneesta kodistaan. Kotitalo tuhoutui pommituksissa myöhemmin, joten pako oli ollut aiheellinen varotoimi.

Armeijatoverina ollut mikkeliläinen Onni Väisänen oli perustanut Mikkeliin valokuvausliikkeen. Häkkinen saattoi tuoda nelihenkisen perheensä turvaan Mikkeliin siksi, että tunsi Väisäsen.

Armas Häkkinen teki 1940- ja 50-luvuilla noin sata Mikkeliä esittelevää valokuvapostikorttia, joita hän myi pääasiassa Savilahdenkadun Keilakioskissa sekä Hallituskadulla toimineessa Mikkelin Taide- ja paperikaupassa.

Häkkisen kuvia käytetään yhä usein nimettömästi moniin tarkoituksiin eri julkaisuissa, koska korteissa ei ole ollut tietoa kuvaajasta.

Armaksen poika Arto Häkkinen lahjoitti isänsä negatiivit Mikkelin valokuvakeskukselle helmikuussa 2015.

YHTEISÖLLISTÄ TAIDETOIMINTAA

Valokuvakeskus Taidemooveissa

Mikkelin valokuvakeskus jatkaa keväällä 2018 yhteistyössä Mikkelin kaupungin kulttuuripalveluiden kanssa Taidemoovit -hankkeessa, joka vie taidekasvatusta peruskoulujen iltapäiviin. Mikkelin valokuvakeskus vastaa Haukivuoren valokuvakasvatuksen osiosta. Ohjaajana toimii kulttuurituottaja Maija Paksu.

Mediakasvatuksen kulttuuripolku

Mikkelin valokuvakeskuksella pidettiin jälleen Mediakasvatuksen kulttuuripolku 1.12.-19.12.2017. Mikkelin valokuvakeskuksen tilat olivat tuolloin varattu Mikkelin kaupungin kaikkien yläkoulujen kasiluokkalaisille ja heidän opettajilleen. Osallistujia kulttuuripolulla on yli 530.

Mediakasvatuksen kulttuuripolulla oppilaat oppivat lisää siitä, miten ihmisiä voi kuvata ja henkilökuvia voi julkaista. Työpajatehtävässä käytettiin luovaa viestintää kuvin ja sanoin annetusta teemasta. Valokuvakeskuksen Sali ja Studio III oli muutettu kulttuuripolun ajaksi designtyöpajatiloiksi suunnittelu- ja työpöytineen. Studioon I tehtiin työpajoissa yhteinen kasiluokkalaisten work-in-process julisteinstallaatio, joka kasvoi ja kehittyi jokaisen luokan myötä. Mediakasvatuksen kulttuuripolku järjestettiin yhteistyössä Mikkelin kaupungin sivistystoimen ja kulttuuripalveluiden kanssa. Opettajana toimi FT Päivi-Maria Jaatinen.

Mikkeli GRAND LAN

Mikkelin valokuvakeskus järjesti yhteistyössä Mikkelin kaupungin kulttuuripalveluiden kanssa nuorille uuden, visuaaliseen viestintään ja mediaan liittyvän tietokonepelaamisen tapahtuman Mikkelissä ja aivan kaupungin keskustassa. Huikean ja yli yön kestävän Mikkeli GRAND LANin tapahtumapaikkana olivat Mikkelin valokuvakeskuksen mahtavat ja laajat tilat: Suuri Sali sekä Studiot I-III, jotka olivat LANin ajan varattu pelaamiselle ja nuorisokulttuurille.

Mikkeli GRAND LAN alkoi 15.12.2017 klo 18 ja päättyi 16.12.2017 klo 12 Mikkelin valokuvakeskuksella. Tapahtuma oli päihteetön ja savuton.

NÄYTTELYITÄ 2017

Mikkelin valokuvakeskuksen toimintaa tukevat Mikkelin kaupungin kulttuuripalvelut ja Taiteen edistämiskeskus.