Tervetuloa vierailulle Mikkelin valokuvakeskukseen

Mikkelin valokuvakeskus on monipuolinen, valokuvataiteeseen erikoistunut taidekeskus ja museo, joka sijaitsee kauniissa suojelurakennuksessa lyhyen kävelymatkan päässä Mikkelin torilta. Keskuksella on viisi galleriatilaa: Galleriat I–III, Aulagalleria ja Sali. Mikkelin valokuvakeskus kuuluu Suomen Museoliittoon.

Pääsymaksuton syyskausi 2021

Taide ja kulttuuri ovat merkittäviä hyvinvoinnin lähteitä elämässä.
Mikkelin valokuvakeskus haluaa kannustaa ihmisiä nauttimaan taidenäyttelyistä kaikessa rauhassa, turvallisesti ja matalalla kynnyksellä.
Syksyn 2021 näyttelyihimme 26.8.–31.12.2021 ei ole pääsymaksua.

Aukioloajat

ke–pe klo 11–17
la klo 11–15
su–ti suljettu

Liikuntaesteetön pääsy.
Esteetön hissi.

Yhteystiedot

Mikkelin valokuvakeskus
Puistokatu 3
50100 Mikkeli
Puh. 045 1494866
info [at] mikkelinvalokuvakeskus.fi

Pääsymaksuton syyskausi

Syyskaudella 2021 Mikkelin valokuvakeskus ei peri pääsymaksua näyttelyihin ajalla 26.8.–31.12.2021.

Turvallisesti museoon

Yleisömme turvallisuus on Mikkelin valokuvakeskukselle tärkeää.
Keskuksella on yleisölle käsihygieniapisteet ja asiakaspalvelupisteessä on pleksi.
Mikkelin valokuvakeskus noudattaa laajoja turvavälejä galleriatiloissa, joita on yhteensä 190 neliötä yhdessä kerroksessa.

Näyttelyohjelma 2021

8.1.–13.2.2021
Sali ja Aulagalleria: Taneli Eskola
Galleriat I ja II: Martti Jämsä
Galleria III: Historiallinen Mikkeli -kokoelmat

18.2.–8.5.2021
Sali ja Aulagalleria: Pave Maijanen
Galleria I–III: Pave Maijasen muistonäyttely

3.6.–7.8.2021
Sydämeni Saimaa: Kuva ja kulttuuriperintö
Kesänäyttely, kaikki galleriat, keskuksen oma tuotanto

26.8.–25.9.2021
Sali ja Aulagalleria: Muotokuvan koelaboratorio: Eriksson, Pimenoff, Romppanen, Saksa, Vera
Galleria I: Heidi Kirjavainen
Galleria II: Simo Ripatti
Galleria III: Sydämeni Saimaa -kokoelmat

30.9.–6.11.2021
Sali: Heli Kaskinen
Galleria I & II: Jenni Haili
Galleria III: Sydämeni Saimaa -kokoelmat

11.11.–11.12.2021
Sali: Niina Vehmaa
Galleriat I & II: Henrik Duncker
Galleria III: Sydämeni Saimaa -kokoelmat

Näyttelymme nyt
26.8.–25.9.2021

Sali ja Aulagalleria
Eriksson, Pimenoff, Romppanen, Saksa & Vera
Muotokuvan koelaboratorio

Vilma Pimenoff: Portrait with Blue Eyes, 2019.

Täytyykö muotokuvan muistuttaa kohdettaan tai olla sen näköinen? Kuinka kauas voimme edetä perinteisen esittämisen keinoista kohti abstraktia, säilyttäen silti muotokuvan olemuksen? Merkintöjä muotokuvasta -näyttely avaa muotokuvan anatomiaa ja pohtii, mistä muotokuvassa on loppujen lopuksi kyse.

Filosofi Hans-Georg Gadamer toteaa, että muotokuva ei ole vain kuva eikä kopio todellisuudesta – muotokuva on muistijälki nykyhetkestä ja ihmisestä, jota se esittää. Muotokuvan piirteitä löytyy myös graafisista esityksistä ja symboleista, kuten keskiaikaisista sukuvaakunoista. Muotokuvassa todellisuuden jäljittely, näköisyyden tavoittelu ja toisintaminen sekä representaatio ovat vahvasti sidoksissa länsimaisen ajattelun jatkumoon. Identiteetit, ideologiat ja erilaiset historialliset esittämisen konventiot muokkaavat käsitystämme muotokuvasta. Muotokuvan näköisyys luo jatkuvaa jännitettä muotokuvan genressä. Tunnettuja muotokuvia on jopa tuhottu, koska ne ovat esittäneet kohteensa epäedullisessa valossa.

Merkintöjä muotokuvasta -näyttelyssä valokuvataiteilijat Lauri Eriksson, Vilma Pimenoff, Johannes Romppanen, Perttu Saksa ja Nita Vera pohtivat laajasti muotokuvaa ja sen olemusta. Taiteilijat ovat rakentaneet muotokuvan koelaboratorion, jossa he kokeilevat ja tarkastelevat sekä muotokuvan mahdollisuuksia että esittämisen rajoja. Missä kulkevat muotokuvan rajat?

Johannes Romppanen kyseenalaistaa muotokuvan kohteen, kuvaten henkilöiden sijaan arjen objekteja. Isän muisto koostuu Romppasen edesmenneen isän esineistöstä sekä häneen liittyvistä valokuvista. Nita Veran tulkinta muotokuvasta rajautuu minimalistisiin muotoihin – jopa viivoiksi. Samalla hän pohtii kuinka rakentaa muotokuva henkilöstä, joka ei ole vielä syntynyt. Vilma Pimenoffin Eyes Eyes Baby -videoteoksen meikkitutoriaalin kautta opitaan "näkemään enemmän". Pimenoff pohtii omakuvan tulkintaa peilikuvan kautta sekä subjektina että objektina. Lauri Erikssonin teoksissa liikutaan omakuvasta museaalisiin esineisiin ja hänen sukunsa arkistodokumentteihin. Perttu Saksan teokset ovat osa taiteilijan Melankolian esineet -sarjaa. Saksan valohämyssä piirtyvät muotokuvat nostavat hienovaraisesti esille täytetyn, elottoman eläimen ja pohtivat esineen suhdetta elolliseen.

Lauri Erikssonin (s. 1965) teoksissa vuorottelevat muotokuvat, maisemat ja arkistodokumentit. Erikssonin 22 tapausta asunnottomuudesta -näyttely kiersi vuonna 2016 useissa valokuvakeskuksissa ja se nähtiin myös Mikkelin valokuvakeskuksessa. Teossarja oli myös vuoden 2016 Fotofinlandia-ehdokkaana. Erikssonilta on ilmestynyt valokuvakirjat Suomi Pictures (2001) sekä Bitter Sweet (2006). Hän on valmistunut Helsingin yliopistosta filosofian maisteriksi ja valmistelee parhaillaan väitöskirjaa Helsingin yliopiston Historian ja kulttuuriperinnön tohtoriohjelmassa. www.erikssonpictures.com

Vilma Pimenoff (s. 1980) tutkii taiteessaan arjen ilmiöitä asetelmien ja esineiden kautta. Pimenoff on tutkinut erityisesti katsetta ja katsomista teossarjassaan Images of Women (2019). Sarjassa hän on käyttänyt populaarikulttuurin kuvastoa, jonka avulla hän tarkastelee erilaisia kulttuurisia tapoja ja merkityksiä sekä niiden muodostumista. Hänen työskentelyssään katse on vahvasti läsnä niin rakennetuissa asetelmissa kuin videoteoksissa. Pimenoff on valmistunut valokuvataiteen maisteriksi University of the Arts London -yliopistosta (LCC). www.vilmapimenoff.com

Johannes Romppanen (s. 1982) on Espoossa asuva ja työskentelevä valokuvataiteilija ja muotokuvaaja. Hänen työskentelynsä keskiössä ovat ihmisyys ja sen moninaiset suhteet. Vuonna 2020 Romppanen voitti Vuoden valokuvataidekirja 2019 -palkinnon Lilja-valokuvataidekirjallaan, joka on omakohtainen kertomus hänen cp-vammaisesta Lilja-tyttärestään ja lapsiperheen arjesta, jossa sairaalakäynnit ovat osa päivittäistä elämää. www.johannesromppanen.com

Perttu Saksa (s. 1977) on raaseporilainen valokuvaaja ja kuvataiteilija. Keskeinen teema Saksan työskentelyssä on ihmisen suhde ympäristöön, erityisesti ihmisen ja eläimen ristiriitainen suhde. Valokuvan lisäksi Saksa työskentelee veistotaiteen parissa ja voitti vuonna 2018 presidentti Mauno Koiviston hautamuistomerkkikilpailun. Saksa on valmistunut Lahden muotoiluinstituutista ja Kuvataideakatemiasta. www.perttusaksa.com

Nita Vera (s. 1986) katsoo maailmaa valokuvataiteilijana elokuvaohjaajan silmin. Hänen teoksensa ovat tunnistettavia lavastetuista, ohjatuista otoksista ja pysähtyneistä kohtauksista, joissa Vera pohtii rakkauden eri muotoja. Hän on valmistunut taiteen maisteriksi Aalto-yliopiston valokuvataiteen osastolta vuonna 2018 ja tutkii tekeillä olevassa väitöskirjassaan narratiivin käyttöä videotaiteessa. www.nitavera.net


Galleria I
Heidi Kirjavainen
Kuin sadevedellä pestyt hiukset

Heidi Kirjavainen: Kuin sadevedellä pestyt hiukset, 2019.

Kuin sadevedellä pestyt hiukset on formalistinen tutkielma maisemasta. Minimalistiset valokuvat luonnon eri elementtien pinnan tekstuureista ja yksityiskohdista muodostavat kollaasinomaisen valokuvainstallaation, joka herättää kysymyksiä ympäröivän luontomme vallitsevasta tilasta. Missä meidän ympäristössämme menee raja aidon ja keinotekoisen välillä? Mitä on olla luonnontilainen?

Heidi Kirjavainen (s. 1991, Kuopio) on valokuvaaja ja kuvataiteilija, joka asuu ja työskentelee Belgiassa. Hän on valmistunut kuvataiteilijaksi Saimaan ammattikorkeakoulusta ja valokuvataiteen maisteriksi Antwerpenin taideakatemiasta. Valokuva on läsnä hänen teoksissaan joko osana tilaa tai tila osana valokuvaa. Usein hän valokuvaa ympäristöön rakennettuja veistoksia ja installaatioita, mutta toisinaan myös vedostetut valokuvat voivat muodostaa oman maailmansa näyttelytilaan.

Galleria II
Simo Ripatti
Muistaminen

Simo Ripatti: Muistaminen, 2021.

Muistaminen on tulkinta luokittelusta, jonka avulla hahmotamme maailmaa sekä muodostamme erilaisia ryhmittelyjä ja jäsennyksiä. Teos ei pyri määrittelemään luokittelun käsitettä tai edes sen tarpeellisuutta. Se ehdottaa näkökulmaa siihen liittyvien kysymysten käsittelyyn.

Simo Ripatti (s. 1975, Mikkeli) on kuvataiteilija ja kuvataiteen maisteri. Ripatin tuotannossa teosten vaikutus perustuu usein hienovaraisuuteen ja yllätyksellisyyteen. Aktiivisena elementtinä teoksissa on tilan käyttö.

Galleria III
Kuvia keskuksen kokoelmista
Sydämeni Saimaa

Sydämeni Saimaa on koottu keskuksen kokoelmista, joissa on paljon eteläsavolaisten valokuvaajien otoksia yli sadan vuoden ajalta. Tämä näyttely keskittyy Mikkelin, Ristiinan, Anttolan ja Puumalan vesistöjen alueella otettuihin kuviin. Nyt nähtävä kooste on otos kesällä esillä olleesta laajemmasta näyttelystä.

Näyttely avaa näkymän nostalgiseen, ikuiseen kesään Saimaalla. Näyttelyssä on mukana viiden kuvaajan kuvia. Näyttelyn kuvat on jäljennöskuvattu, käsitelty ja vedostettu nykyaikaisin menetelmin Mikkelin valokuvakeskuksella Olli Jaatisen ja Mikko Mäkeläisen toimesta.

Erkki Kakkonen (1925–2014) aloitti kuvaajana Mikkelin Sanomissa 50-luvun alussa. Kakkosesta tuli Länsi-Savon päätoimittaja vuonna 1976. Tässä näyttelyssä Kakkoselta on esillä muun muassa Erään laivamatkan kuvaus.

Leo Montonen (1905–1968) syntyi Puumalan saaristossa, jossa hän asui koko elämänsä ajan. Montonen aloitti valokuvaamisen 18-vuotiaana vuonna 1923. Hän toimi matkakuvaajana lähinnä kesäisin, Saimaan saaristoa kierrellen. Montosen kuvallinen jäämistö käsittää lähes tuhat lasinegatiivia ja pari tuhatta vedosta.

Veikko Salmela (1930–2016) oli mikkeliläinen kivimies ja valokuvaaja. Salmela oli kansallisellakin tasolla menestynyt meloja sekä retkeilijä. Nämä harrastukset näkyvät hänen kuvissaan.

Lahja Sihvonen (1892–1967) – ja sittemmin hänen poikansa Kalervo Sihvonen (1918–1973) – piti Puumalassa valokuvaamoa 1920-luvulta lähtien. Lahja oli keskittynyt studiokuvaukseen, jota Kalervokin luonnollisesti teki. Kalervo on kulkenut kameroineen myös pitkin pitäjiä, kuvaten arkisia tilanteita ja vapaa-ajanviettoa.


Aiemmat näyttelymme: Kesänäyttely Sydämeni Saimaa 10.6.–7.8.2021

Kuva: Kalervo Sihvonen 1958–59.


Sydämeni Saimaa -kesänäyttely 2021

Mikkelin valokuvakeskuksen kesänäyttely Sydämeni Saimaa oli koottu pääosin keskuksen kokoelmista, joissa on paljon eteläsavolaisten valokuvaajien otoksia yli sadan vuoden ajalta. Kesänäyttely keskittyi Mikkelin, Ristiinan, Anttolan ja Puumalan vesistöjen alueella otettuihin kuviin.

Näyttely avasi kulttuurihistoriallisen näkymän kesäpäivien viettoon ja elämänmenoon Saimaalla ja Saimaan saaristossa. Näyttelyssä oli esillä muun muassa juhannuksen viettoa, Puumalan pitäjää, tukkilauttojen uittoa ja Saimaan laivaliikennettä. Näyttelyn rungon muodostivat puumalalaisen Valokuvaamo Sihvosen sekä mikkeliläisen Erkki Kakkosen valokuvat. Näyttelyssä oli mukana kuusi valokuvaajaa ja yksi kaitaelokuvaaja.

Suurin osa näyttelyssä olevista vanhoista valokuvista jäljennöskuvattiin, käsiteltiin sekä vedostettiin nykyaikaisin menetelmin Mikkelin valokuvakeskuksella Olli Jaatisen ja Mikko Mäkeläisen toimesta.

Näyttelyssä oli esillä teoksia seuraavilta tekijöiltä:

Erkki Kakkonen (1925–2014) aloitti kuvaajana Mikkelin Sanomissa 1950-luvun alussa. Kakkosesta tuli Länsi-Savon päätoimittaja vuonna 1976. Näyttelyssä Kakkoselta oli esillä muun muassa Erään laivamatkan kuvaus.

Leo Montonen (1905–1968) syntyi Puumalan saaristossa, jossa hän asui koko elämänsä ajan. Montonen aloitti valokuvaamisen 18-vuotiaana vuonna 1923. Hän toimi matkakuvaajana lähinnä kesäisin 1920- ja 1930-luvuilla, Saimaan saaristoa kierrellen. Montosen kuvallinen jäämistö käsittää lähes tuhat lasinegatiivia ja pari tuhatta vedosta.

Jouko Palonen (1913–2012) toimi oppikoulun rehtorina ja historian opettajana Helsingissä. Valokuvaus oli yksi hänen monista harrastuksistaan. Näyttelyssä oli esillä Jouko Palosen kaitafilmi 1960-luvun Anttolasta, jossa Palosen perheellä oli kesäpaikka Sappulanselän rannalla.

Veikko Salmela (1930–2016) oli mikkeliläinen kivimies ja valokuvaaja. Salmela oli kansallisellakin tasolla menestynyt meloja sekä retkeilijä. Nämä harrastukset näkyivät hänen kuvissaan.

Lahja Sihvonen (1892–1967) - ja sittemmin hänen poikansa Kalervo Sihvonen (1918–1973) - piti Puumalassa valokuvaamoa 1920-luvulta lähtien. Lahja oli keskittynyt studiokuvaukseen, jota Kalervokin luonnollisesti teki. Kalervo on kulkenut kameroineen myös pitkin pitäjiä, kuvaten arkisia tilanteita ja vapaa-ajanviettoa.

Juha "Norppa" Taskinen (s. 1958, Sääminki) on dokumentaristi, luontokuvaaja ja -kirjailija. Työssään hän on erityisesti keskittynyt saimaannorppaan ja Saimaan järviluontoon.


Aiemmat näyttelymme 18.2.–8.5.2021

Pave Maijanen: Kuva & Valo
Pave Maijasen muistonäyttely

Pave Maijanen kirjoitti syksyllä 2020 saatesanat näyttelyynsä:

”Näyttelyni sisältää kuvia mm. Gran Canarian eteläkärjen dyyneiltä, missä tuuli pistää hiekan aaltoilemaan kuin veden. Kuvia on myös tuon saaren kirpputoreilta, muutama kuva on lastenlapsistani ja loput ovat ilman erityistä teemaa.

Pidin kesällä 2020 Kesälahdella elämäni ensimmäisen valokuvanäyttelyn, jonka kuratoi valokuvataiteilija Stefan Bremer. Hän on ollut suurena apuna näissä projekteissa. Steffe on tehnyt kaikki vedokset ja hän oli kanssani valitsemassa esillepantavia kuvia.

Näyttelyn otsikko Kuva ja Valo tulee siitä, että en koskaan käytä salamavaloa, vaan luonnonvalo on se, minkä kanssa on mielenkiintoista pelata.”

Pekka ”Pave” Maijanen (1950–2021) tunnetaan mittavasta urastaan muusikkona. Hän toimi uransa aikana laulajana, lauluntekijänä, basistina, rumpalina, kosketinsoittajana, kitaristina ja tuottajana. Vähemmän tunnettu on hänen toimintansa valokuvaajana. Oman valokuvanäyttelyn järjestäminen kuului hänen viimeisiin toiveisiinsa.

Pave Maijasen muistonäyttely

Pave Maijasen valokuvanäyttelyä täydensi Mikkelin valokuvakeskuksen ja Maijasen perikunnan kokoama muistonäyttely, jossa käytiin läpi Paven elämänkaarta noin kahdenkymmenen valokuvaajan ja fanin ottamilla kuvilla sekä esitellään hänen uransa visuaalinen aikajana.


Aiemmat näyttelymme 18.1.–13.2.2021

Sali ja Aulagalleria
Taneli Eskola


Taneli Eskola
Lätäkköhyppy ja muita kuvia

Valokuvataiteilija Taneli Eskola tunnetaan erityisesti maiseman ja asutun miljöön ihmisläheisenä kuvaajana. Mikkelin valokuvakeskuksen näyttelyssä oli esillä mustavalkoisia katukuvia vuosilta 1974–2019. Näyttelyn painotus oli arkimiljöössä, kaupungeissa ja sosiaalisissa suhteissa. Kuvissa oli inhimillisesti koskettavia hetkiä, nyttemmin jo kadonneita kaupunginosia, katunäkymiä ja valaistuksia eri maista.

Näyttely liittyi syksyllä 2019 julkaistuun Eskolan elämäntyökirjaan Blue Monograph. Mustavalkoisen kirjan tunnuskuva Lätäkköhyppy on Tallinnassa vuonna 1981 kuvatusta sarjasta Päivä Georg Otsin aukiolla.

Paitsi kirjantekijä, on Eskola myös käsityöläinen, joka nauttii vedostuksesta, kehystyksestä ja siitä, että itse pystyy hallitsemaan valokuvauksen eri vaiheet ja tekotavat.

Taneli Eskola (s.1958, Hämeenlinna) on helsinkiläinen valokuvataiteilija. Hän aloitti kuvaamisen 1970-luvun alussa ja väitteli taiteen tohtoriksi Taideteollisessa korkeakoulussa 1998 ja on ollut Aalto-yliopiston dosentti vuodesta 2010. Eskola on pitänyt lukuisia näyttelyitä vuodesta 1979 lähtien ja hänen teoksiaan on keskeisissä kotimaisissa kokoelmissa. Eskolan viimeisin retrospektiivi nähtiin Suomen Valokuvataiteen museossa vuonna 2016.


Galleriat I ja II
Martti Jämsä

Martti Jämsä
Pimiön valokuvat


Kaadan altaisiin kehitteen, keskeytteen ja kiinnitteen. Sytytän pimiön punaisen suojavalon.

Pimiön hyllylle olen asettanut järjestykseen kaikki ostamani ja saamani vanhat valokuvapaperit. Jo nimet laatikoiden päällä kiihottavat mielikuvitusta: Agfa Lupex, Tura Portrait-Rapid, Forte Bromofort.

Avaan yhden laatikon, koskettelen paperia ja tunnustelen emulsion karheaa pintaa. Paperi tuoksuu vanhalta ja erikoiselta. Sytytän kattovalon, käännän paperia lamppua kohden ja annan sen valottua. Tiedän kokemuksesta, että paperit ovat vanhetessaan hunnuttuneet. Antamalla lisävaloa voin saada lisää mustumaa, eikä paperi jää pelkästään harmaaksi.

Sammutan kattovalon. Pimiö muuttuu taas punaiseksi; on rauhallista, hämärää ja hiljaista.

Painan valokuvapaperin kulman kehitealtaassa olevan nesteeseen. Hiljalleen paperi liukuu altaan pohjalle. Liikuttelen sitä ja kääntelen välillä atuloilla. Äkkiä paperissa alkaa tapahtua muutoksia. Yli 50 vuotta vanha valokuvapaperi on saamassa uuden elämän.

Minusta kuva on nyt valmis.

Martti Jämsä (s.1959, Jokioinen) on itseoppinut valokuvataiteilija. Hän on ”vanhan ajan käsityöläinen”, joka mielellään työskentelee omassa pimiössä, valmistaen mustavalkoiset valokuvansa itse.

Jämsä on tehnyt 15 valokuvakirjaa ja 14 portfoliota. Hän on pitänyt näyttelyitä vuodesta 1982 lähtien sekä kotimaassa että ulkomailla. Jämsän valokuvia on useissa kokoelmissa.

Historiallinen Mikkeli - Erkki Kakkosen kaupunkikuvia Mikkelistä

Keskuksen Historiallinen Mikkeli -kokoelmat koostuvat mikkeliläisten valokuvaajien kuvista. Kokoelmatyön tarkoituksena on tuoda esille valokuvin ilmaistua, yhteistä kulttuuriperintöämme.

Kokoelmiin kuuluu myös Erkki Kakkosen (1925–2014) valokuvia. Sanomalehti Länsi-Savon pitkäaikainen valokuvaaja, toimittaja ja päätoimittaja Kakkonen aloitti valokuvaajana Mikkelin Sanomissa jo 1950-luvun alussa. Kakkosesta tuli Länsi-Savon päätoimittaja vuonna 1976, jolloin valokuvaaminen jäi muille.

Keskuksella esillä olleet pigmenttimustevedokset on kuvattu 1960-luvulla 6x6-mustavalkofilmille. Kakkosen negatiivit on skannattu ja vedostettu keskuksella syksyllä 2020 artesaani Mikko Mäkeläisen toimesta. Kokoelmanäyttely esitteli Kakkosen kaupunkikuvia Mikkelin vanhasta keskustasta.

Mikkelin valokuvakeskus on saanut Erkki Kakkosen valokuvat kokoelmiinsa lahjoituksena Kakkosen perikunnalta.

Viisi galleriaa

Mikkelin valokuvakeskuksella on viisi, hienoa taidegalleriatilaa: Sali, Aulagalleria, Galleria I, Galleria II ja Galleria III, joissa järjestetään vaihtuvia ja korkeatasoisia valokuvanäyttelyitä. Keskuksen Aulassa on lisäksi yleisö- ja tietopalvelu sekä keskuksen julkaisujen kirjapuoti.

Mikkelin valokuvakeskuksella voit katsella rauhassa näyttelyitä, istahtaa ihailemaan teoksia tai kysyä neuvoa ja tietoja asiantuntevalta henkilöstökunnalta.

Mikkelin valokuvakeskus järjestää näyttelyitä, koulutusta, tekee korkeatasoisia julkaisuja, sekä valokuvaan, taiteeseen ja kuvalliseen viestintään liittyvää kehittämis- ja tutkimustoimintaa ympäri vuoden.

Keskus toimii valokuvataiteen sekä visuaalisen kulttuurin asiantuntijana niin Itä-Suomessa kuin myös valtakunnallisesti. Vuonna 1989 perustettu keskus on toiminut jo yli 30 vuotta. Mikkelin valokuvakeskus on Suomen Museoliiton jäsen.